Tapani Heinoselta on julkaistu neljä romaania: Psalmien kuiskaajat (Bookcover/julkaistiin marraskuussa 2024) Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla (Minerva 2018) Kuka heilutti pesäpuuta (Minerva 2015) ja Reunalla (Minerva 2012) – sekä novellikokoelma Omaiset (Atena 1991). Lue lisää teoksista alla. Kirjoja on saatavilla hyvin varustetuissa kirjakaupoissa sekä kustantajan verkkokaupassa ja muissa verkkokaupoissa.
*****
PSALMIEN KUISKAAJAT (bOOKCOVER 2024)
Kirkonkylä eteläpohjanmaalla hengittää rauhalliseen tahtiinsa. Kun uusi kirkkoherra muuttaa perheineen Kalmujoen pappilaan – tapahtumien kulku pitäjässä alkaa muuttua ja papin herättämät huhut nostavat pian sykettä pitäjän suoniin. Uppiniskainen piika jää edelleen palvelukseen. Vasta ripille laskettu uskonnollinen Annikki palkataan kirjoittamaan nimiä kirkonkirjoihin, kunnes hän keväisenä iltana pyörämatkalla seuroista kotiin syrjäisellä metsätaipaleella katoaa…
”Psalmien kuiskaajat” käsittelee uskonnon, moraalin ja seksuaalisuuden ristiriitaa.
50-luvulla naiset eteläpohjalaisessa miljöössä ovat vapaata riistaa. Jokunen ottaa haparoivia ensiaskeleitaan itsenäistymisen tiellä, rimpuilee ahtaista roolimalleista. Ruustinna Saraste kapuaa epätoivon portaissa torninsa huipulle. Samaan aikaan miehet tähyilevät baarin ikkunasta kylänraitille intohimolleen kohdetta etsien, hapuilevat katkerassa yksinäisyydessään vailla ihon tai sielun kosketusta – kunnes henkiset padot murtuvat. Silloin ei pappilassakaan mikään ole pyhää, uhri voi olla manipuloija, saalis saalistaja. Luontaisen alistamisen ja vallankäytön ajamina ihmiset törmäävät agraariviidakossa toisiinsa karmein seurauksin. Voivatko edes Annikki Vaara tai kirkkoherra Saraste siltä elämän raadollisuudelta säästyä?
Tapani Heinosen psykologinen fiktiivinen jännitysromaani pohjautuu väljästi Kyllikki Saaren tapaukseen.
BOOKCOVER-kustannus
*****
Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla (Minerva 2018)
Kahdessa aikatasossa kulkeva vahva romaani Suomen sisällissodasta ja siitä, miten koston kierre repii vihan mannerlaatat liikkeelle yhä uudestaan.
On marraskuinen ilta 1897 Längelmäellä. Mäkitupalaisen tytär Selma Törölä on kartanon isännälle raskaana ja värjöttelee verannan edessä anomassa tältä armoa. Hän ei kuitenkaan voi jäädä enää taloon ja joutuu lähtemään matkalle, josta ei ole paluuta.
Selma ei vielä aavista, miten hän asettuu pari vuosikymmentä myöhemmin, keväällä 1918, köyhien ja poljettujen rinnalle taistelemaan ihmisarvostaan ja oikeuksistaan. Tai että hänen poikansa Ilmari päätyy sisällissodan pyörteissä Längelmäelle vaatimaan hyvitystä.
Alkutalvesta 2015 kirjailija Heikki Puharila on menettämässä otetta sisällissodasta kertovasta romaanistaan. Punainen lanka tarinaan löytyy, kun omat sukujuuret johdattavat kirjailijan niin Pohjanmaalle kuin Längelmäelle ja Länkipohjan taisteluun, missä talolliset, torpparit ja palkolliset ajautuivat ampumaan toisiaan.
Sukujuuret törmäävät menneisyyden rintamalla, mutta haastavat pohtimaan vihan ja vallan olemusta, ihmisten motiiveja.
Sukujuuret törmäävät menneisyyden rintamalla, mutta haastavat pohtimaan vihan ja vallan olemusta, ihmisten motiiveja. Kuinka he päätyivät sotaan, miten sota muutti heidän kohtaloaan? Tämän päivän terrorismiin limittyvä romaani kysyy, oikeuttaako lopulta mikään aate, uskonto tai edes isänmaa tappamaan?
Katso teos kustantajan verkkosivuilta ja verkkokaupasta
*****
Kuka heilutti pesäpuuta (Minerva 2015)
Rakennusmies Roope Kilpineva on ruksannut elämän monivalintatehtävässä väärin. Avioliiton perustukset halkeilevat, ja hän jää työttömäksi. Roope yrittää epätoivoisesti pitää elämänsä koossa.
Sisko Kaarina on menestystä tavoitteleva yrittäjä Helsingissä. Hän uskoo enemmän rahaan kuin rakkauteen. Aviomies rakennusmestari Pertti Sund haluaa elämän pysyvän tasapainossa mutta ajautuu valtataistelun pyörteeseen kotona ja työpaikalla.
Sisaruksia sitoo yhteinen menneisyys maaseudulla, pelot ja pettymykset, joita ei voi paeta mutta jotka vaikuttavat yhä heidän valintoihinsa, kykyyn tarttua elämän helmasta.
Äiti Alli asuu syrjäisellä kotitilalla kaukana Keski-Suomessa. Hän on sodan ajan lapsia. Nykyhetkeen sekoittuvat välähdykset menneestä, huoli aikuisten lasten kohtalosta kaukana kaupungissa – sekä omasta tulevaisuudesta.
Lopulta kaikki ovat samalla lähtöviivalla; taistelemassa omantunnon ja moraalin, kompromissien ja unelmien, vihan ja rakkauden välillä. Niin vihalla kuin rakkaudella voi aina myös hallita.
Niin vihalla kuin rakkaudella voi aina myös hallita.
Kuka heilutti pesäpuuta on koskettava perhesaaga, joka kertoo kahden sukupolven tarinaa arvojen ja asenteiden muutoksesta. Samalla romaani heijastaa kuvaa modernista mutta karusta maasta, missä ihminen voi menettää uskonsa yhteiskuntaan, rakkauteen, Jumalaan – jopa itseensä.
Katso teos kustantajan verkkosivuilta ja verkkokaupasta
*****
Reunalla (Minerva 2012)
Juhani Niemisen elämässä kaikki näyttäisi olevan hyvin. Isän odottamaton sairastuminen avaa kuitenkin lapsuuden arvet ja pakottaa hänet kasvokkain torjuttujen totuuksien kanssa. Alkaa ankara kamppailu.
Vastakkain ovat suvun jyrkät asenteet ja oikeus omaan minuuteen. Juhanin on punnittava uudelleen suhde omiin vanhempiin ja sisareen. Vihan viimeinen käyttöpäivä ei olekaan vielä umpeutunut.
Juhanin homoseksuaalisuus on perheelle ja etenkin isälle punainen vaate. Lapsuuden kodin ovet sulkeutuvat. Lopulta koettu vääryys ajaa Juhanin puolustamaan ihmisarvoaan ja oikeuksiaan. Hän huomaa seisovansa kuilun partaalla; taas kerran on kohdattava ulkopuolisuus, pettymykset ja lapsuuden pelot.
Reunalla on kertomus vihasta, rakkaudesta ja anteeksiantamisen vaikeudesta.
Reunalla on kertomus vihasta, rakkaudesta ja anteeksiantamisen vaikeudesta. Se kuljettaa lukijaa 60-luvun kyläyhteisöstä kohti tätä päivää ja piirtää kuvaa niistä maan hiljaisista, jotka astuivat ansaan. Ja miehestä, joka riuhtoi itsensä vapaaksi.
Katso teos kustantajan verkkosivuilta ja verkkokaupasta
*****
Omaiset/Novellikokoelma (Atena 1991)
Novellit käsittelevät pääasiassa kahta aihetta, vanhuutta ja nuoruutta. Heinonen kuvaa näkökulmaa vaihdellen vanhuuden tuomia muutoksia ihmisen elämään: sairautta, kuolemaa, mutta myös toteutumatta jääneitä unelmia ja haaveita. Vanhuutta tarkastellaan yleensä lapsen tai nuoren silmin, mikä lisää novellien koskettavuutta. Lähestymistapa on toteava, kuitenkin tiettyä myötätuntoa sisältäen. Eniten painottuu kuitenkin opiskelijaelämän kuvaus siihen liittyvine raha- ja ihmissuhdehuolineen. Maaseutu-kaupunki-vastakohta on kokoelman kantava jänne.
Tapani Heinonen 