Olen Jyväskylässä asuva kirjailija ja psykologian maisteri. Synnyin 1955 Keravalla, minne vanhempani olivat lähteneet työn perässä Keski-Suomesta. Tehdastyö ja kaupunkimainen ympäristö eivät kuitenkaan maistuneet varsinkaan isälleni. Niinpä ollessani 4v. vanhempani lunastivat vanhan sukutilan, kun siihen tarjoutui tilaisuus ja muutimme Karstulan Kimingille Ravilaan, missä kirmailin läpi poreilevan lapsuuteni.
Tärkeä paikka oli naapuri Halkokangas. Karjalaislähtöinen emäntä Hilda oli avarakatseinen ja välitön- hän kohteli lapsia aina yhtä tasavertaisesti kuin aikuisia. Salttu (Eero) oli paras lapsuudenkaverini ja vietin Halkokankaalla paljon aikaa muiden kylän poikien kanssa. Välillä rymysimme metsissä intiaaneina, kesäisin pelattiin pesäpalloa ja vaihdettiin Jerry Cottoneita…
Kansakoulunopettaja Sointu Pokela vaikutti minuun voimakkaasti. Hän oli arvokas, johdonmukainen ja tasapuolinen- ja vaali kulttuuria. Laulu-ja soittotaitoisena harmoonin palkeet paisuivat, luokassa raikui laulu. Hän luki meille myös satuja ja tarinoita- ja ruokki näin mielikuvituksen kehittymistä. Uskontotunnit olivat kuvakertomuksineen huikean jännittäviä.
Kansakoulussa kirjoitin ja ohjasin pienoisnäytelmiä. Kuten jo kerroin, opettaja Eino-Erkki Vainiolan kanustamana siirryin toteuttamaan ilmaisun tarvettani Kimingin Nuorisoseuraan, missä ohjasin ja dramatisoin näytelmiä, sekä näyttelin. Jatkoin vielä näyttämötoiminnan parissa opiskellessani Itä-Hämeen Kansanopistossa Hartolassa, sekä Keski-Suomen opistossa Suolahdessa. Tässä vaiheessa olin kirjoittanut myös novelleja, romaanin alkuja ja runoja ruutuvihkoihin- kunnes hankin kirjoituskoneen.
Kirjoittaja minussa kasvoi teatterin ja musiikin rintaruokinnalla; koin intohimoa myös musiikkiin. Aloitin laulamisen Weres-yhtyeen laulusolistina, jossa paukuteltiin pop-klassikoita Born to be wildista Pretty womaniin. Myöhemmin kiersin ravintoloita ja tansipaikkoja Samurai-yhtyeen kanssa. Kuulunen kirjailijoiden harvalukuiseen joukkoon, joka on elättänyt itsensä muutaman kesän yleisön edessä laulamalla iskelmää ja viihdettä. Lopullinen lähtölaukaus kirjailijan uralle ehkä tapahtui saatuani Karstulan kunnalta stipendin Topelius-akatemian kirjoittajakursseille Oriveden opistolle. Kun ohjaaja kirjailija Juhani Syrjä totesi tekstistä (Jota itse pidin vielä keskeneräisenä tekeleenä..)- että jos hieman näet vaivaa, kyllä tästä tulee painokoneen ruokaa….
Ensimmäiseen ”oikeaan” ammattiini nuorisosihteeriksi päädyin, kun en päässyt Teatterikouluun, joka oli ollut suuri haaveeni. Kunnys nousi eteen improvisaatioharjoituksissa, jossa tuli esittää hevosta laitumella, jota ampianen on pistänyt takapuoleen. Toisten pomppiessa hysteerisesti ympärillä, jähmetyin myötähäpeästä keskelle Helsingin Työväentalon salia – huudahdin iihahahhaaa…ja kävelin ovesta ulos.
Mutkien kautta päädyin myös vanhusten viriketyöntekijäksi ja olin aikoinaan Suomen ainoa nuorisotyöntekijä, jonka asiakkaiden keski-ikä lienee ollut n.70v…Tämän jälkeen opiskelin Jyväskylän Yliopistossa psykologian maisteriksi.
Esikoisteokseni novellikokoelma Omaiset julkaistiin 1991 (Atena) Sen jälkeen hyvän vastaanoton saaneet romaanit Reunalla (Minerva 2012) ja Kuka heilutti pesäpuuta.(Minerva 2015)
Uusi romaanini Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla (Minerva) julkaistiin kesäkuussa 2018.
Ja matka jatkuu…
Pitkään täytyi vetää henkeä ”Satakielen” jälkeen – taustatöineen uskomaton matka Suomen historiaan ja ihmismieleen. Olen kiitollinen romaanin saamasta vastaanotosta, ihmisistä joita sain kohdata kirjailijavierailuilla- sekä arvosteluista ja palautteesta, mitä teos sai runsaasti osakseen. Jokainen lukija on kirjailijalle arvokas.
2021 aloitin uuden teoksen kirjoittamisen. Sukelsin korviani myöten 50-luvulle, pohjanmaalle, Suomen rikoshistorian ehkä tunnetuimpaan tapahtumasarjaan, jota ei koskaan ole kyetty ratkaisemaan. Äskettäin ripille laskettu nuori neitonen katoaa polkupyörämatkalla kotiin hämärtyvässä kevätillassa… Mysteeriksi jääneestä tapauksesta on tehty useita kulttuurituotteita, mutta tulokulmaan ei ole jättänyt juuri tilaa uskonnolliselle tytölle tai hänen omalle tahdolleen. Uskontoa ja perhettä ei ole nähty voimavarana. Hänen suhteensa paikalliseen kirkkoherraan saattoi olla myös monisyisempi. Tarinat ovat muokkautuneet usein psykologiset tosiasiat ja ihmisten toimintastrategiat ja motiivit unohtaen.
Tositapahtumien viitekehyksen innoittamana loin fiktiivisen, psykologisen jännitysromaanin- joka ei ole dekkari- vaan kuvaus ihmismielen mustista onkaloista, salaisimmista haaveista, viettien syövereistä ja ennakkoluuloista. Niistä kutoutuu Kalmujoen pappilassa ja kylänraitilla tapahtumaketju, seuraa epäilysten ja luulojen verkosto, joihin moni sotkeutuu pääsemättä totuuden lähteille.
Psalmien kuiskaajat – romaani käsittelee kehystarinan lisäksi uskonnon, moraalin ja seksuaalisuuden ristiriitaa. Milloin ihmisen seksuaalisuus on sallittua, milloin demonisoitua? Samalla tarkastelen yksilöiden välista vallankäyttöä sekä yhteiskunnan arvoja ja asenteita. Kyläyhteisössä soi syrjäytymisen ja yksinäisyyden sinfonia, jonka epävireinen sävel ei liene tänäkään päivänä vieras ilmiö.
Olen kahlannut rikoksesta uutisointeja, dokumentteja, referointeja rikostutkintapöytäkirjoista, selvittänyt rikospoliisien hierarkiat ja käskyjonot, tarkistanut oikeushamaslääketieteen faktoja….pappilan salikamarin jokainen tapetin kuvio ja verhonlaskos lienevät kohdallaan…
Avautuuko esirippu salaisuuksien edestä…? Mitä tapahtui Kalmujoella pienessä kirkonkylässä…jää lukijan koettavaksi.
Pitkälle työrupeamalle sanon Amen. Ja jään jänittyneenä odottamaan…
Tapani Heinonen 27.02.2024
Uusin 5. teokseni Psalmien kuiskaajat julkaistaan syksyllä 2024. Kustantaja BOOKCOVER julkaisee kotimaista kaunokirjallisuutta ”intohimosta kirjoihin”- ja kirja edellä. Pienessä kirjailijajoukossa ei ole ainuttakaan entistä missiä, taitoluistelijaa tai julkkista- jotka esiintyvät ”kirjailijoina”. Kustantajalla on myös oma kirjapaino Seinäjoella- joten kirjan kotimaisuusaste on korkea.
”Kalmujoen kirkonkylä eteläpohjanmaalla hengittää rauhalliseen tahtiin. Kun uusi kirkkoherra Saraste muuttaa ruustinnan ja tyttärensä kanssa pappilaan – tapahtumien kulku pitäjässä muuttuu. Papin herättämät huhut saavat pian sykettä pitäjän suoniin. Uppiniskainen piika jää edelleen palvelukseen…vasta ripille laskettu uskonnollinen Annikki palkataan kirjoittamaan nimiä kirkonkirjoihin…kunnes hän keväisenä iltana polkupyörämatkalla seuroista kotiin syrjäisellä metsätaipaleella katoaa…
50-luvulla naiset eteläpohjalaisessa miljöössä ovat vapaata riistaa. Jokunen ottaa haparoivia ensiaskeleitaan itsenäistymisen tiellä, rimpuilee irti ahtaista roolimalleista. Ruustinna Saraste kapuaa epätoivon askeleita jo torninsa huipulle. Samaan aikaan miehet tähyilevät baarin ikkunasta kylänraitille intohimolleen kohdetta etsien, hapuilevat katkerassa yksinäisyydessään vailla ihon tai sielun kosketusta – kunnes henkiset padot murtuvat. Silloin ei pappilassakaan kaikki ole pyhää, uhri voi olla manipuloija, saalis saalistaja. Luontaisen alistamisen ja vallankäytön ajamina ihmiset törmäävät agraariviidakossa toisiinsa karmein seurauksin. Voivatko edes Annikki Vaara tai kirkkoherra Saraste siltä elämän raadollisuudelta säästyä…?”
Psykologinen fiktiivinen jännitysromaani pohjautuu väljästi Kyllikki Saaren tapaukseen.
Tapani Heinonen 24.09.2024
Tapani Heinonen 